Muistomerkki paljastettu 5.3.1968.
Viestikillan toiminnan käynnistyttyä nousi keskeiseksi hankkeeksi valtakunnallisen viestimuistomerkin pystyttäminen Riihimäelle. Viestimuistomerkillä haluttiin kunnioittaa pysyvällä ja arvokkaalla tavalla niiden miesten ja naisten uhrautuvaa työtä, jotka itsenäisen Suomen myrskyisissä alkuvaiheissa ja sotiemme melskeissä kuin myös rauhan aikana ovat tehneet isänmaalleen korvaamattoman palveluksen luomalla viestitoiminnan ja alan teollisuuden, joita ilman asemamme kulttuurikansana olisi kyseenalainen.
Ripeästi toteuttamaan
Hanke sai näkyviä muotoja jo killan toisena toimintavuotena. Viestikilta, jonka puheenjohtajaksi oli v. 1964 valittu Viestirykmentin komentaja, eversti Aijol Brandt, perusti hanketta varten muistomerkkitoimikunnan. Sen puheenjohtajaksi lupautui Viestikoulun johtaja, everstiluutnantti Jouko Mäntynen, sihteerinä toimi killan sihteeri, yliluutnantti Reino Mäkelä ja hänen jälkeensä luutnantti Jarmo Myyrä. Killan puheenjohtajaksi v. 1965 valittu everstiluutnantti evp., pankinjohtaja Åke Åström otti viestimuistomerkkihaasteen sydämenasiakseen. Erityisen voimakkaasti viestimuistomerkkiä ajoi valtuuskunnan puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Olavi Huhtala. Hänen mielestään muistomerkin tuli ilmentää viestiyhteyksien merkitystä ja avaruuteen kohoavaa voimaa. Näin muistomerkin tuli olla näyttävä ja sijoitettu niin, että Riihimäen ohi junassa matkustavienkin oli mahdollisilta, tai kuten suorasukainen Huhtala tulkitsi, pakko se havaita.
Muistomerkkiä varten julistettiin suunnittelukilpailu. Muistomerkin tuli symbolisoida viestiaselajin yleistä luonnetta yhteyksien rakentajana ja ylläpitäjänä. Henkilöhahmoa ei pidetty sopivana, sen sij aan toimikunta suositteli abstraktista rakennetta.
Työ annettiin kuvanveistäjä Heikki Varjalle. Mäntsäläläinen Varja oli jatkosodassa sotinut viestimiehenä VP 12:ssa Maaselän kannaksella. Niiltä ajoilta on peräisin myös Varjan veistämä Viestimuseoon sijoitettu eversti Maunu Lieden rintakuvaveistos.
Varjan luomus viestimuistomerkiksi sai ”tutkapiirteisenäkin” lopulta täyden hyväksynnän. Muistomerkin alaosa oli Jyväskylän mustasta graniitista ristipäähakattuna, osittain arpihiottuna ja abstraktiivinen yläosa pronssia. ”Taideteos kertoi graniitin ja pronssin kielin juuri sen, mitä Viestikilta oli halunnut. Muistomerkki ilmensi viestiyhteyksien merkitystä ja avaruuteen kohoavaa voimaa”.
Rahat tiukassa
Riihimäen kaupunki suhtautui muistomerkkiajatukseen alusta pitäen erittäin myönteisesti. Muistomerkkitoimikunnassa kaupunkia edusti kaupunginarkkitehti Kalevi Väyrynen. Kaupunki antoi muistomerkin paikaksi puistikon Istuinkiven alueelta läheltä Pohjoista kansakoulua. Kaupunki hoiti perustustyöt ja muut järjestelyt sekä otti vastuun alueen hoidosta. Kaupungin osuus kokonaiskustannuksista oli runsas 10 000 mk.
Viestimuistomerkki oli Viestikillalle mittava hanke. Kokonaiskustannukset olivat yli 30 000 mk. Tuskin kilta olisi pystynyt toteuttamaan suuria ponnistuksia vaatinutta hanketta, jollei mukaan olisi saatu koko laaja viestimiesjoukko ml. puolustusvoimien johto, alan laitokset ja yritykset, Riihimäen kaupunki ja paikalliset liikelaitokset. Rahoitusta hoiti eversti Olavi Larkas käynnistäen muun muassa valtakunnallisen varojen keräyksen. Rahankeräystä vaikeutti valtion uudet lahjoitusten verovapautta koskeneet määräykset. Helppoa patsaskassan kartuttaminen ei ollut, sillä rahoitusta hoitaneet odottivat viestimiehiltä antoisampaa kättä, olihan mm. keräyslistoja jaettu killan jäsenille 200 kpl jo pari vuotta ennen muistomerkin paljastamista. Muistomerkkitoimikunta joutui vetoamaan mm. Viestiupseeriyhdistyksen jäseniin pyynnöllä ”Kymppi mieheen muistomerkkiin! ” Riihimäen Rity-talossa 23.1.1968 järjestetyllä ja Markku Veijalaisen vetämällä illanvietolla hankittiin myös varoja patsaskassaan.
Valtakunnallinen viestimuistomerkki paljastettiin juhlavin menoin Viestirykmentin 50-vuotispäivänä 5. maaliskuuta 1968. Kiltajohdon juhlatunnelmaa laimensi hieman tietoisuus siitä, että hankkeen rahalliset velvoitteet eivät olleet täysin täyttyneet. Kilta joutuikin ottamaan muistomerkkiä varten 5 000 markan lainan Helsingin Osakepankilta, velkakirjan allekirjoittivat Åström ja Rusi.
Sijainti: Istuinkivi ja Karankatu katujen risteyksessä Riihimäellä, WGS84-koordinaatit: 60.746531332, 24.779689794